Hääkuvausta voisi verrata bändien keikkakuvaukseen. Pitää olla herkeämättä läsnä tilanteissa ja tunnelmassa. Rakastan kuvata morsiamia, prinsessoja jotka säteilevät onnea ja sulhasia jotka ujoina hermoilevat odottaessaan alttarilla rakastaan.
Kuvaan vain muutamat häät kesässä sillä hääkuvaus on todella rankka laji. Keikat kestävät korkeintaan pari tuntia, mutta häitä juhlitaan koko päivä. Kuvaan vaistonvaraisesti tyyliin “go with the flow”. Usein kuva on jo otettu ennen kuin näen mitä juuri kuvasin. Kuulostaa varmaan oudolta, mutta en ole ainut valokuvaaja joka tekee näin. On aistittava ne tärkeimmät hetket.
Työ ei ole tehty vielä kun kuvat on otettu, vaan sen jälkeen alkaa varsinainen urakka, eli kuvien käsittely jota teen todella pitkään ja hartaasti. Normaalisti häitä kuvataan dokumetaarisesti ja jälkikäsittely on nopea. Minä tahdon säätää joka ikiseen kuvaa syvyyttä ja elämää. Pienikin valon vaihtelu vaatii omat toimenpiteensä kuvakohtaisesti enkä siksi tee koskaan automatisoituja liukuhihna-perussäätöjä. Käsittelyssä teen tarkkaa työtä ihon, silmien ja hiusten kanssa, jonka jälkeen siirryn vaatteisiin, kaivan niistä esiin tekstuureja ja varmistan että silkki kiiltää jne. Hääpuku on valittu tarkkaan, joten se pitää myös näkyä kuvissa kunnolla. Lopuksi säädän kuvaan tunnelmaa valoilla ja sävyillä.
Poikkean monesta muusta kuvaajasta myös siinä että valitsen aina itse ne kuvat joita pidän parhaimpina enkä juurikaan edes näytä raakakuvia sillä niistä puuttuu ihan kaikki merkittävät elementit värejä ja muotoja myöten. Niistä ei saa käsitystä mikä on lopullinen kuva. Jo kuvaa ottaessani huomioin että kuva kehittyy vasta photarissa. Olen kaukana old school-kuvaajista jotka säätävät kuvan jo kamerassa.
Sanotaan että kuvat eivät voi olla objektiivisia ne ovat aina jonkun näkemys aiheesta. Kuvausten suunnittelussa mietitään yhdessä ideoita ja lokaatioita, mutta se miten kuvat toteutetaan on minun päätökseni, eli ei voi ehdottaa että – kuvaa sillä tyylillä kuin se ja se kuvaaja, tai että tahdon tällaista matta-pintaa ja sävyä etc. En ikinä kehtaisi matkia toisen kuvaajan ideoita, enkä pidä vihkiparillekaan edullisena tällaista. Jokainen pariskunta on uniikki ja sen tulisi mielestäni näkyä kuvissa.
Ohessa kuvia Jarmon ja Katan häistä kesältä 2020.















